Noniin. Olen alkanut tulemaan ulos kaapista, vähitellen. Ensin paljastin sen muutamalle kaverille, sitten parille lisää, ja sitten tein sitä jo luennolla.

Yleisimmät kommentit tähän asti: "Enpä ois arvannu!" "Sä neulot??!! :O" (joko painotuksin Sä neulot tai Sä neulot) ja "Mikäs mummeli se täällä on?"

Yllättävintä kuitenkin on se, että luennolla kukaan ei katsonut pitkään, kun tauolla uskaltauduin ottamaan kutimet käsiin ja muutaman kerroksen työstää. Istuin tosin takarivissä enkä katsellut muiden reaktioita sen enemmin... Toiseksi yllättävintä oli se, että yhden kaverin, miespuolinen, mielestä se, neulominen, oli siistiä... Hauskinta on, kun saa shokeerata kaikkia kehuskelemalla, kuinka meidät jo ala-asteella laitettiin kutomaan sukkia ja lapasia!

Tänään kävin myös asuntolan kutomisillassa. Ei ollut mikään menestys, meitä oli kolme paikalla tällä kertaa. Yleensä on enemmänkin porukkaa. Se buustaa aina omatuntoa, kun kaikki ihmettelee, miten kudon niin nopeasti... Öh, minä? Nopeasti? Ja niin vaikeita (?) töitäkin vielä...Villasukkiahan minä vaan...


Here we go! It began slowly. I told first to few friends, then after a while to a couple more and then I was doing it during my class.

The most common comments so far are: "I didn't see that coming!" "You knit??!! :O" (either as You knit or You knit) "Here's the granny!"

What surprised me the most was that noone started staring at me when I took my needles out in the class. The second thing that was surprising was when a friend, male, thought that was cool. The funniest thing is when i take them all by a surprise and tell them that we start knitting in grade one and continue doing mittens and wool socks!

I went to the knitting get together tonite here at the res. It wasn't a succes this time, there was only three of us. Usually there's more ppl. It always boosts my selfesteem when ppl there think i knit quick. What? Me? Quick? *looking around*